Voiko vastakkainasettelusta päästä irti – Puijo Summitissa etsittiin yhteistä polkua

Yhden pienen ihmisen ja yhden pienen valtion toiminnallakin on väliä – se oli yksi pääviesteistä toukokuun 8. päivänä järjestetyssä, jo perinteeksi muodostuneessa Puijo Summitissa. Tilaisuus järjestettiin Kuopion Taidelukio Lumitin tiloissa.

Juttu on alunperin julkaistu Savonia-ammattikorkeakoulun verkkosivuilla.

Keynote-puheen piti Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen otsikolla Irti vastakkainasettelusta. Hän muistutti, että tällä hetkellä katseet kohdistuvat monilla mittareilla menestyviin Pohjoismaihin – siksi sillä, mitä täällä tehdään, on valtioiden kokoa suurempi merkitys. Kosonen muisteli, että vuonna 2018 Suomessa järjestetyillä mielenosoituksilla oli suuri liikkeelle paneva voima: Suomi lähti ajamaan Euroopan Unionissa muiden maiden kanssa tiukempaa hiilineutraaliustavoitetta.

– Myös sittemmin ikoniseksi hahmoksi noussut Greta Thunberg piti tuolloin ensimmäisen suuren kansainvälisen puheensa Helsingissä.

Kosonen käsitteli puheessaan laajasti vastakkainasettelua ja konflikteja. Hän varoitti ulottamasta erimielisyyksiä sinne, missä niitä ei enää ole.

– Tutkimusten mukaan esimerkiksi 69 kansalaisista toivoo ilmastokestävän ruoan olevan halvempaa kuin ilmastoa kuormittavan ruoan. Toisaalta 50 prosenttia ei halua, että yhteiskunta ohjaa ihmisiä aktiivisesti kohti kasvisruokavaliota. Emme välttämättä ole kovin erimielisiä itse asiasta ja päämäärästä, vaan siitä, mitä, kuka ja millä aikataululla tehdään.

Toisaalta Kosonen haastoi pohtimaan sitä, onko konflikti aina yksinomaan huono asia. Suomalainen yhteiskunta, jos mikä, kestää myös erimielisyyksiä.

– Konfliktit ovat muutoksen välttämätön oire ja ne kanavoivat energiaa kohti muutoksia. Vahvasti politisoituvat kiistat kuitenkin heikentävät tietopohjaista päätöksentekoa. Erimielisyydet tietopohjasta ovat kiistoja ylläpitävä polttoaine.

Kosonen haastoikin päästämään irti toisten leimaamisesta ja lokeroimisesta. Keskeistä on olla rehellinen olemassa olevista haasteista, kuiluista ja esteistä. Kun päämäärä on selvillä, on päättäjien tehtävä tehdä päätöksiä.

Ongelmana kuuntelemattomuus

Samalla vastakkainasettelusta irrottamisen teemalla jatkettiin myös Ympäristödialogi-sarjan paneelikeskustelussa. Keskusteluun osallistuivat Kaisa Kosonen, Harvestia Oy:n vastullisuusasiantuntija Päivi Mäki, Kuopion luonnontieteellisen museon luontopedagogi Mari Wikholm, Elokapina-liikkeen Iida Tukeva, erityisasiantuntija Kaisa Kähkönen Savonia-ammattikorkeakoulusta sekä ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Kimmo Haapanen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Fasilitaattoreina toimivat ilmastoasiantuntija ja projektipäällikkö Saara Karkulahti Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja TKI-asiantuntija, EU:n ilmastolähettiläs Jyri Wuorisalo Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Dialogissa nousi esille, miten herkkiä aiheita ilmastonmuutos ja luontokato tällä hetkellä ovat. Kaikkien mielestä kuuntelemattomuus on iso ongelma. Lokerointi, pilkka ja syyllistäminen ryöpsähtävät nopeasti esille eri keskusteluissa ja siitä saavat osansa kaikki osapuolet. ELY-keskuksen ja metsäyhtiöiden työntekijät saavat osakseen rankkaa arvostelua tehdessään työtään, metsänomistajat ja maaviljelijät kaipaisivat kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista syyllistämisen sijaan, väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta harjoittavat aktivistit nähdään usein demokratian häirikköinä, tutkijat ja asiantuntijat saavat vihapuheesta oman osansa.

Elokapinan Iida Tukeva kertoi, että väkivallaton vastarinta on ollut historiassa nopein tie kohti muutosta. Liiallisen vastakkainasettelun välttämiseksi hän ehdotti, että syyllistämisen sijaan puhuttaisiin vastuuttamisesta. Myös Kaisa Kosonen muistutti, että vaikka asiat riitelisivät kuinka pahasti, ihmisten ei tarvitse riidellä. Kaisa Kähkönen nosti puolestaan esiin, miten jokainen voi tehdä ilmasto- ja luontotekoja monella tapaa, eikä ihmisiä tulisi syyllistää esimerkiksi elinkeinonsa vuoksi.

Päivi Mäki ja Kimmo Haapanen muistuttivat, että koko ajan tapahtuu kehitystä ja jo nyt tehdään paljon asioita luonnon hyväksi.

– 90-luvulla tuulivoimalle vielä naureskeltiin, ei ajateltu, että se voisi oikeasti olla isossa mittakaavassa varteenotettava vaihtoehto energiantuotantoon, Päivi Mäki muisteli.

Myös Haapanen totesi, että virkamiehen näkökulmasta ympäristöasioissa on menty hyvään suuntaan monessa asiassa, vaikkakin muutos tapahtuu hitaasti.

Ensimmäinen sukupolvi, joka mietti mikä on meille tarpeeksi

Juuri muutoksen aikataulu lienee lopulta yksi suurimmista kiistakysymyksistä. Osa luottaa vaivihkaiseen muutokseen, osa painottaa, että nyt on jo kiire. Esille nousi myös se, että joissakin tilanteissa saatetaan edetä jopa liialla kiireellä. Käynnissä on monia erilaisia ympäristöön ja ilmastoon liittyviä hankkeita, eivätkä kaikki ole välttämättä ole ympäristön kannalta hyviä. Kaisa Kosonen muistuttikin, että hankevalmistelussa olisi hyvä olla myös malttia mukana.

– Minusta meillä on paljon lyhyen tähtäimen erimielisyyttä siitä, mitä tehdään, milloin tehdään ja kuka tekee, mutta pitkällä tähtäimellä olemme aika samoilla linjoilla, Mari Wikholm totesi.

Hän myös muistutti, että keskustelussa jumitutaan helposti ihmisten oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Entäpä muut lajit ja niiden oikeudet?

– Uskon, että tulevaisuudessa meidät muistetaan siitä, että olimme ensimmäinen sukupolvi, joka alkoi miettiä, mikä on meille (ihmisille) tarpeeksi.

”Likaiset sormet ovat usein puhtain askel kohti luontosuhdetta”

Tapahtuman lopuksi Kuopion 250-juhlavuoden hahmo Hannes Kalamainen luki Puijo Summit 2025 julkilausuman. Luonto on hyväksi -otsikoitu julkilausuma esitteli pohjoissavolaisen ympäristön nykytilan, ehdotukset muutokselle sekä konkreettiset toimenpiteet. Julkilausumassa muistutetaan, ettei pohjoissavolaista luontoa voida suojella muualla kuin täällä, alueen omien asukkaiden ja toimijoiden toimesta. Tässä työssä keskiöön nousee jokaisen luontosuhde.

– Meistä jokainen voi olla omalla tavallaan aktiivinen ympäristökansalainen. Annetaan lasten möyriä mullassa, sillä likaiset sormet ovat usein puhtain askel kohti luontosuhdetta, lausumassa ehdotetaan.

Voit lukea julkilausuman kokonaisuudessaan Pohjois-Savon liiton sivuilta.